keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Ajan jana

Voitto pohti polttavia työmatkallaan, jalat ajan pyörähdyskappaleelta lipsuen.

Olisin mielelläni palava mies, valaiseva, innostava, hieman käristäväkin. Olisin hedelmällisen uuras, kasken kylmän tuhan yllä hehkuva varsi. Kunpa syttymisen hankaluus ei ahmisi tulipäätäni, ja nielisi joka kerta hapen aatteista. Seisoisin kuitenkin lopulta vain autiuden hiipuvana reliikkinä, paikalleni rapautuen. Sytyn vain sammuakseni.

Voitto nousi pysäkille puku stemmassa naristen. Ajatuksistaan hän puhalsi saippuakuplia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti